HERODOT Network

HERODOT-verkosto – muodollisesti Network for Geography in Higher Education – on yksi pisimpään jatkuneista eurooppalaisen maantieteen opetuksen ainekeskushankkeista. Se syntyi tieteenalan tarpeesta jakaa opetuskäytäntöjä, opetussuunnitelmaideoita ja teknologialla tehostettuja oppimisresursseja yli kansallisten rajojen aikana, jolloin useimmat maantieteen laitokset työskentelivät eristyksissä. Alla oleva materiaali on poimittu verkoston omasta verkko-oppimisympäristöstä, Moodle-pohjaisesta sivustosta, joka toimi sen pääyhteistyökeskuksena, ja se on laajennettu tässä käytännön opastukseksi luennoitsijoille, laitospäälliköille ja opetussuunnitelman kehittäjille, jotka haluavat ymmärtää, mitä HERODOT tarjosi ja miten sen malli antaa tietoa maantieteen koulutukselle tänäkin päivänä.

Keskeiset huomiot

• HERODOT on maantieteen oppiaineverkosto korkeakoulutuksessa, ei yksittäinen kurssi tai laitos – sen tarkoituksena on yhdistää akateemikkoja, jakaa opetusmateriaaleja ja tukea opetussuunnitelmien kehittämistä ympäri Eurooppaa.
• Sen yhteistyökeskus rakennettiin Moodlelle (tässä viitattu sivusto käyttää Moodle 1.6.5+ -versiota), joka on avoimen lähdekoodin virtuaalinen oppimisympäristö, jota käytetään laajasti Euroopan yliopistoissa.
• Jäsenyys oli ilmaista ja avointa korkeakoulujen pätevyyden täyttäville henkilöille, ja pääsy jäsentiloihin myönnettiin ilmoittautumisavaimella liittymisen jälkeen.
• Verkoston toiminta kattoi korkeakoulutuksen, toisen asteen maantiedon, ICT:n maantieteen opetuksessa sekä poikkitieteellisen työhön liittyvän oppimisen – mikä osoittaa, kuinka maantieteen ainekeskukset ulottuvat usein ydinaiheensa ulkopuolelle.
• Nimetyt fasilitaattorit ja tutorit (Glenda Wall, Karl Donert, Stavroula Philippou, Helen Gadsby ja muut) koordinoivat tiettyjä tiloja, mikä on malli hajautetusta akateemisesta omistajuudesta keskitetyn hallinnon sijaan.
• Verkoston rakenne – foorumit, jaetut kurssit, tapahtumat ja uutissyötteet – ennakoi monia ominaisuuksia, jotka ovat nyt vakiona akateemikkojen ammattioppimisverkostoissa.

Mikä HERODOT on ja miksi se on olemassa

HERODOT tarkoittaa Network for Geography in Higher Education. Se on jäsenpohjainen yhteisö, joka yhdistää yliopistoissa ja opettajankoulutuslaitoksissa työskenteleviä maantieteilijöitä tavoitteenaan parantaa maantieteen opetuksen laatua ja kattavuutta.

Ydinidea on yksinkertainen mutta voimakas: maantiedettä opetetaan eri tavalla jokaisessa maassa, mutta taustalla oleva aihepiiri – fysikaalinen, inhimillinen, ympäristö- ja tila-analyysi – on yhteinen. Verkoston avulla yhden maan luennoitsija voi lainata opetuslähestymistapaa, kenttätyöideaa tai arviointimenetelmää kollegalta muualta ilman, että sitä tarvitsee keksiä uudelleen.

Verkoston verkkoympäristö kuvailee itseään yksinkertaisesti “uudeksi Moodle-sivustoksi Herodot-verkostolle”. Tämä yksi lause kertoo paljon sen filosofiasta: se valitsi avoimen lähdekoodin, laajasti käyttöönotetun alustan tilaustyönä tehdyn järjestelmän sijaan, mikä alensi kynnystä jäsenille, jotka olivat jo tuttuja Moodlen kanssa omissa oppilaitoksissaan.

Jäsenyys on maksutonta korkeakoulujen pätevyyden täyttäville henkilöille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että verkosto on suunnattu:

• Yliopistojen maantieteen luennoitsijoille ja opetuspainotteisille akateemikoille
• Laitospäälliköille ja opetussuunnitelman kehittäjille
• Maantieteen koulutuksen tutkijoille ja väitöskirjatutkijoille
• Opettajankouluttajille, jotka valmistavat seuraavaa sukupolvea koulujen maantiedon opettajiksi

Liittyäkseen mahdollisten jäsenten pyydettiin ottamaan yhteyttä verkoston koordinaattoriin HERODOT Network Editorial Staff, minkä jälkeen he saivat ilmoittautumisavaimen päästäkseen vain jäsenille tarkoitettuun tilaan. Tämä suljettu lähestymistapa piti jäsenalueen keskittyneenä todellisiin osallistujiin pitäen samalla verkoston itsessään avoimena.

Aiheeseen liittyvä: Collins School Atlas (KS3/GCSE editions) — Atlas useimmat Yhdistyneen kuningaskunnan maantieteen laitokset todella jakaa.

Moodle-oppimisympäristö: kuinka keskus organisoitiin

HERODOT-keskus organisoitiin kurssien ja tilojen joukoksi, joilla jokaisella oli omat fasilitaattorinsa ja tarkoituksensa. Tämä on tuttu Moodle-malli, mutta HERODOT käytti sitä omaleimaisella tavalla – ei yksittäisen tutkinnon suorittamiseen, vaan aktiviteettien portfolion isännöimiseen. Ympäristössä näkyviä tiloja olivat:

Tila	Fasilitaattorit / Tutorit	Tarkoitus
HERODOT: Network for Geography in Higher Education	Glenda Wall, Karl Donert, Ashutosh Sharma	Pääjäsentila nykyisille HERODOT-jäsenille
Geography and ICT workshop: Cyprus	Karl Donert, Stavroula Philippou	Kyproksen maantieteen koulutustyöpajojen osallistujille
Secondary Geography	Karl Donert, Glenda Wall, Helen Gadsby	Maantieteellisten materiaalien jakaminen toisen asteen (lukion) luokille
Angina Awareness	Ciaran Cunningham, Karl Donert	Angina pectoris -tietoisuuden ja ymmärryksen kehittäminen
Jaguar Land Rover: Work Related Learning	Karl Donert, Julie Westray, Natalie Cragg	Virtuaalinen oppimisympäristö liiketoiminnan, tekniikan ja ICT-oppimiseen
Liverpool Hope eLearning Group	Karl Donert, Frances Bell	e-oppimisesta keskustelu Liverpool Hopessa

Kaksi asiaa erottuvat tämän mallin tutkijoille. Ensinnäkin verkosto sillasi tietoisesti eri sektoreita – korkeakoulutusta, toisen asteen koulutusta ja jopa ammatillista/teollisuuteen liittyvää oppimista. Toiseksi se uusi saman alustan ei-maantieteellisiin projekteihin (terveystietoisuus, autoalan työhön liittyvä oppiminen), mikä viittaa siihen, että verkosto toimi laajempana e-oppimiskeskuksena, jota isännöi maantiedon johtama tiimi, eikä suppeana yhden aiheen palveluna.

Nykyaikaiselle laitospäällikölle oppi on se, että aiheverkosto voi olla kokeilualusta – matalan riskin paikka verkkoyhteistyön pilotoimiseksi ennen institutionaalisten resurssien sitomista.

Mistä aloittaisimme: Silva Expedition 4 Compass & School Compass Sets — Kenttätyökompassi, joka selviää koko GCSE-kohortista.

Hajautettu fasilitaatio: kopioimisen arvoinen malli

Yksi HERODOTin siirrettävimmistä ominaisuuksista on sen hajautettu fasilitaatiomalli. Sen sijaan, että yksi ylläpitäjä hoitaisi kaiken, jokaisessa tilassa oli nimetty fasilitaattorit ja tutorit. Karl Donert esiintyy useissa tiloissa, mutta niin myös Glenda Wall, Stavroula Philippou, Helen Gadsby, Ciaran Cunningham, Julie Westray, Natalie Cragg, Frances Bell ja Ashutosh Sharma.

Tällä on merkitystä, koska se ratkaisee akateemisissa verkostoissa esiintyvän todellisen ongelman: kestävyyden. Verkosto, joka on riippuvainen yhdestä innostuneesta koordinaattorista, pyrkii romahtamaan, kun kyseinen henkilö siirtyy eteenpäin. Jakamalla omistajuuden useille tutkijoille ja instituutioille HERODOT hajautti sekä työtaakkaa että riskejä.

Jos olet perustamassa jotain vastaavaa omassa osastossasi tai valtakunnallisessa yhdistyksessäsi, harkitse näitä kriteerejä, kun päätät rakenteesta:

• Määritä jokaiseen tilaan nimetty fasilitaattori. Nimettömät tilat hiljenevät.
• Yhdistä kokenut koordinaattori uudempien kollegoiden pariin. Tämä kasvattaa kapasiteettia sen sijaan, että se keskittyisi vain harvoille.
• Anna tiloilla olla eri elinkaaret. Tiettyyn tapahtumaan sidottu työpajatila voi sulkeutua; yleisen jäsenfoorumin tulisi säilyä.
• Pidä liittymisprosessi yksinkertaisena, mutta valvottuna. Lyhyen sähköpostin jälkeen annettava ilmoittautumisavain on hyvä tasapaino avoimuuden ja fokuksen välillä.

Teknologiavalinnat ja niiden kompromissit

HERODOTin riippuvuus Moodlesta heijastaa laajempia päätöksiä, joita mikä tahansa maantieteen koulutusverkosto kohtaa. Alla oleva taulukko tiivistää tärkeimmät kompromissit; ne on kirjoitettu ajattomiksi ohjeiksi eikä tilannekuvaksi jostakin tietystä alustasta.

• Avoimen lähdekoodin VLE (esim. Moodle): Alhaiset lisenssikustannukset, suuri yhteisö, tuttu monille tutkijoille. Kompromissi: vaatii ylläpitäjän, ja päivitykset voivat häiritä räätälöityjä asetuksia.
• Oppilaitoksen VLE: Ei erillistä isännöintiä, integroituu opiskelijatietoihin. Kompromissi: pääsy on yleensä rajoitettu omaan oppilaitokseesi, mikä estää instituutioiden välisen verkostoitumisen.
• Erillinen verkkosivusto tai wiki: Yksinkertainen, julkinen, helppo linkittää. Kompromissi: heikot keskustelu- ja jäsenyysominaisuudet.
• Postituslista tai foorumi: Erittäin vähäinen ylläpito, hyvä tiedottamiseen. Kompromissi: huono materiaalien tai jäsenneltyjen kurssien isännöintiin.

HERODOTin valinta – Moodle-sivusto jäsentiloineen, foorumeineen, kalenterineen ja uutissyötteineen – oli tietoinen keskitie. Se tarjosi jäsenille jäsenneltyä yhteistyötä ilman täysin räätälöidyn järjestelmän aiheuttamaa hallinnollista taakkaa. Sivustolla oli myös BBC European News -syöte ja tapahtumakalenteri, pieniä ominaisuuksia, jotka kuitenkin pitivät ympäristön elävänä ja yhteydessä muuhun maailmaan.

Nykyaikaisessa vastineessa sama logiikka pätee valittaessa täyden VLE:n, jaetun levyaseman ja postituslistan tai kevyen alustan välillä. Oikea vastaus riippuu siitä, onko prioriteettisi materiaalien isännöinti, keskustelun ylläpitäminen vai tapahtumien koordinointi – harvoin kaikki kolme yhtä aikaan.

Aiheeseen liittyvä: Etsy Geography Classroom Decor & Map Prints — Karttajulisteita ja maapallon sisustusta et löydä koululuettelosta.

Maantiede, ICT ja laajempi opetussuunnitelma

Kyproksen työpajoihin sidottu ja Karl Donertin sekä Stavroula Philippoun fasilitoima Geography and ICT workshop -tila viittaa maantieteen koulutuksen keskeiseen teemaan: tieto- ja viestintätekniikan integroimiseen opetukseen. Tämä on aihe, jonka merkitys on vain kasvanut, ja se kattaa GIS:n, kaukokartoituksen, digitaalisen kenttätyön, datalukutaidon ja online-kartoituksen.

Verkoston rakenne ehdottaa useita käytännön sovelluksia, jotka ovat edelleen ajankohtaisia:

• Työpajapohjainen ammatillinen kehittyminen, jossa kasvokkain tapahtuvaa tilaisuutta laajennetaan verkkotilalla materiaalien jakamiseksi jälkikäteen.
• Rajat ylittävä yhteistyö, jonka avulla eri maista tulevat osallistujat voivat jatkaa yhteistyötä työpajan päätyttyä.
• Resurssien jakaminen toisen asteen maantieteelle, tunnistaen, että yliopistojen maantieteen laitoksilla on intressi seurata kouluissa tapahtuvia asioita – tulevien opiskelijoiden ja opettajien putkea.

Secondary Geography -tila, jonka tutoreina toimivat Karl Donert, Glenda Wall ja Helen Gadsby, on hyvä esimerkki tästä sillasta. Korkeakoulumaantiedettä ja koulumaantiedettä käsitellään usein erillisinä maailmoina, mutta HERODOT käsitteli niitä jatkumona. Opettajankouluttajille ja opetussuunnitelmien kehittäjille tämä jatkuvuus on arvokasta: se tarkoittaa, että yliopistomaantieteilijät voivat osallistua suoraan koulutason resurssien kehittämiseen ja päinvastoin.

Meidän valintamme: Twinkl Geography (Primary & Secondary) — Valmiita maantiedettä, kun suunnitteluaika loppuu.

Tilojen, kuten Angina Awareness ja Jaguar Land Rover: Work Related Learning, sisällyttäminen osoittaa, että verkosto oli halukas isännöimään myös projekteja, joissa sovellettiin e-oppimismenetelmiä maantieteen ulkopuolella. Tämä heijastaa akateemisen elämän todellista piirrettä: opetusinnovaatiot kehittyvät usein yhdellä tieteenalalla ja siirtyvät sitten muille. Maantieteen johtama tiimi, joka kokeili virtuaalisia oppimisympäristöjä, oli hyvässä asemassa tukemaan kollegoita terveydenhuollon, liiketoiminnan ja tekniikan aloilla.

Liittyminen, osallistuminen ja arvon saaminen

HERODOTiin liittymisen mekaniikka oli tarkoituksella kevyttä, ja samat periaatteet pätevät mihin tahansa akateemiseen verkostoon, johon saatat liittyä tai jota saatat pyörittää:

1. Vahvista kelpoisuutesi. Jäsenyys oli avoin korkeakouluissa toimiville – verkoston painopiste oli yliopistotason maantieteessä ja opettajankoulutuksessa.
2. Ota yhteyttä. Mahdolliset jäsenet lähettivät sähköpostia koordinaattorille (Glenda Wall) ilmaistakseen kiinnostuksensa.
3. Vastaanota ilmoittautumisavain. Tämä avasi vain jäsenille tarkoitetun tilan.
4. Luo tili ja kirjaudu sisään. Sivustolla käytettiin tavallista Moodlen tilinluontia, sisältäen salasanan palautusvaihtoehdon.
5. Osallistu itseäsi koskeviin tiloihin. Jäsenet voivat osallistua foorumeille, käyttää jaettuja kursseja ja materiaaleja sekä seurata tapahtumia.

Tällaisen verkoston arvo tulee osallistumisesta, ei vain jäsenyydestä. Sivuston “Recent Activity”- ja “Online Users” -lohkot olivat lempeitä muistutuksia siitä, että ympäristö oli elävä yhteisö. Käytännössä eniten hyötyivät ne tutkijat, jotka tuottivat materiaaleja, esittivät kysymyksiä foorumeilla sekä osallistuivat tapahtumiin tai seurasivat niitä.

Jos harkitset liittymistä vastaavaan verkostoon tänään, kysy:

• Yhdistääkö se minut ihmisiin, joita en muuten helposti tavoittaisi?
• Isännöikö se uudelleenkäytettäviä opetusmateriaaleja, ei vain keskustelua?
• Onko olemassa selkeä tapa osallistua tuottamiseen, ei vain kuluttamiseen?
• Ovatko fasilitaattorit aktiivisia ja vastaavat viesteihin?

HERODOTin paikka eurooppalaisessa maantieteen koulutuksessa

HERODOT kuuluu ainekeskusten ja verkostojen perinteeseen, jotka tukevat korkeakouluopetusta ympäri Eurooppaa. Nämä elimet ovat olemassa, koska opetuksen laatu on yhteinen huolenaihe, jota yksittäiset laitokset eivät voi ratkaista yksin. Ne tarjoavat tyypillisesti ammatillista kehitystä, resurssien jakamista, tieteenalan edistämistä ja yhteisön opetukseen keskittyville akateemikoille, jotka saattavat muuten tuntea olevansa eristyksissä tutkimuspainotteisilla osastoilla.

Erityisesti maantieteen alalla HERODOTin kaltaiset verkostot täydentävät kansallisten maantieteellisten yhdistysten ja kansainvälisten elinten, kuten International Geographical Unionin (IGU) ja sen maantieteellisen koulutuksen toimikunnan sekä Association of American Geographersin (nykyisin American Association of Geographers) ja UK:n Royal Geographical Societyn työtä. Siinä missä nämä elimet keskittyvät usein tutkimukseen ja laajaan tieteenalan edistämiseen, HERODOTin kaltainen verkosto keskittyy nimenomaan opetuskäytäntöihin ja yhteistyöhön.

Moodlen käyttö verkostossa asettaa sen myös laajempaan liikkeeseen kohti teknologialla tehostettua oppimista eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa. Tätä liikettä ovat muovanneet viitekehykset, kuten European Higher Education Area ja Bolognan prosessi, jotka kannustivat rajat ylittävään yhteistyöhön ja yhteisiin standardeihin.

Voit lukea lisää Bolognan prosessista Wikipediasta ja Moodlesta Wikipediasta. Katso arvovaltaiset ohjeet oppimisteknologian standardeista IMS Global Learning Consortiumista ja avoimien oppimismateriaalien osalta UNESCOn OER-ohjelma on hyödyllinen viite.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Mitä HERODOT tarkoittaa?

HERODOT on maantieteen korkeakouluopetuksen verkosto (Network for Geography in Higher Education). Se on jäsenyyteen perustuva yhteisö, joka yhdistää yliopistojen ja opettajankoulutuslaitosten maantieteilijöitä ja keskittyy opetuskäytäntöjen, materiaalien ja opetussuunnitelma-ideoiden jakamiseen ympäri Eurooppaa.

Kuka voisi liittyä HERODOT-verkostoon?

Jäsenyys oli maksutonta korkeakouluihin kuuluville pätevyyden omaaville. Käytännössä tämä tarkoitti yliopistojen maantieteen lehtoreita, laitospäälliköitä, maantieteen opetuksen tutkijoita, väitöskirjatutkijoita ja opettajankouluttajia. Mahdolliset jäsenet ottivat yhteyttä koordinaattoriin pyytääkseen pääsyä.

Mitä alustaa HERODOT käytti?

Verkosto toimi Moodlessa, tarkemmin sanottuna Moodle 1.6.5+ -sivustolla, jota kuvailtiin “uudeksi Moodle-sivustoksi Herodot-verkostolle”. Moodle on korkeakoulutuksessa laajalti käytetty avoimen lähdekoodin virtuaalinen oppimisympäristö, mikä teki keskuksesta tutun ja helposti lähestyttävän jäsenille.

Miten HERODOT-sivusto oli organisoitu?

Se oli organisoitu sarjaksi kursseja ja tiloja, joista jokaisella oli nimetyt fasilitaattorit ja tutorit. Näihin kuuluivat pääjäsentila, Kyprokseen liittyvä maantieteen ja ICT-työpajatila, toisen asteen maantieteen resurssitila sekä useita poikkitieteellisiä verkko-oppimisprojekteja.

Millaisia aiheita HERODOT käsitteli?

Sen tilat kattoivat korkeakoulumaantieteen, toisen asteen maantieteen opetuksen, ICT:n maantieteen opetuksessa ja työhön liittyvän oppimisen. Se isännöi myös maantieteen ulkopuolisia verkko-oppimisprojekteja, mikä heijasti sen roolia laajempana e-learning-keskuksena, jota johti maantieteeseen keskittynyt tiimi.

Onko HERODOT edelleen merkityksellinen maantieteen opettajille nykyään?

Verkoston malli – ilmainen jäsenyys, hajautettu fasilitaatio, avoimen lähdekoodin teknologia ja sektorien välinen yhteistyö – on edelleen hyödyllinen malli nykyaikaisille maantieteen koulutusverkostoille. Itse alusta saattaa olla vanhentunut, mutta periaatteet opetuskäytäntöjen jakamisesta oppilaitosten välillä ovat yhtä ajankohtaisia kuin koskaan.